Perusperiaatteet

 

Keho on kokonaisuus

Ihminen nähdään osteopatiassa dynaamisena toiminnallisena kokonaisuutena, jonka terveyteen voivat vaikuttaa kehossa, mielessä tai ajatusmaailmassa tapahtuvat muutokset. 

 Osteopatiassa ihmistä ja hänen terveyttään pyritään tukemaan mahdollisimman laajasti ja ymmärretään, että eri elinjärjestelmät ovat riippuvaisia toisistaan. Häiriö yhdessä järjestelmässä voi aiheuttaa oireita toisessa. Osteopatiassa keho nähdään kokonaisuutena, joten osteopaatin antama hoito saattaa keskittyä eri paikkaan kuin missä kipu tai vaiva tuntuu ja oireisiin voidaan vaikuttaa monella tavalla.

Esimerkiksi kudosjännitys ja muut kehon nesteiden kiertoon ja kulkuun vaikuttavat tekijät voivat vaikuttaa hapen ja ravinteiden kulkuun sekä solujätteiden poistumiseen, mikä puolestaan vaikuttaa kudosten terveyteen. Hermostolla on tärkeä rooli kehon nesteiden kulkemisessa. Osteopaatti ottaakin hoidossa huomioon eri elinjärjestelmien toiminnan ja hyödyntää erilaisia toimintamalleja yksilöllisesti rakennetussa hoidossa. 

Kehon rakenne ja toiminta ovat yhteydessä toisiinsa

Keho sopeutuu yllättävän hyvin erilaisiin elämän tuomiin haasteisiin ja kompensoi siihen kohdistuvia rasitteita. Usein oireita ilmenee siinä vaiheessa, kun kehon kuormitus kasvaa tietyn rajan yli, eikä keho pysty kompensoimaan kaikkia tekijöitä. Häiriöt kehon sisäisessä tasapainossa voivat haitata toimintakykyä ja asentoaistia ja ne voivat lisätä energiankulutusta aineenvaihdunnallisten muutosten kautta. 

Jännitystilat voivat myös heikentää paikallista verenkiertoa ja aiheuttaa esimerkiksi nivelten kulumista. Tällöin aluksi toiminnallisesta ongelmasta voi seurata muutoksia myös rakenteessa. Osteopaatti voi tukea kehoa sopeutumaan paremmin, jolloin kehon kapasiteetti kasvaa.

Pyrkimys paranemiseen

Kehossa on itsesääteleviä mekanismeja ja luontainen pyrkimys parantaa itseään. Kehon toiminnoissa olevat häiriöt tai epätasapainot aiheuttavat kehoon kompensaatioita, mikä on kehon luonnollinen tapa sopeutua muutoksiin. Häiriötiloissakin keho siis pyrkii kohti dynaamista tasapainoa ja tavoittelee elimistön sisäistä optimaalista toimintaa kyseisellä hetkellä. Toisinaan kuormitusta voi olla liikaa, jolloin kehon kompensaatiokyky ylittyy, mistä voi seurata erilaisia oireita ja kehossa tapahtuva paraneminen voi hidastua. Osteopaattisella hoidolla voidaan tukea kehon kykyä ylläpitää mahdollisimman hyvää terveyttä ja vahvistaa kehon sopeutumiskykyä. 

Kehon pyrkimys paranemiseen voidaan nähdä vaikkapa silloin, kun kudokseen tulee vaurio tai ihoon haava. Sen paranemista voidaan tukea esimerkiksi tikeillä, mutta varsinainen paraneminen tapahtuu kuitenkin kehon omien prosessien avulla. Samalla tavalla keho parantaa itseään jatkuvasti ja pyrkii kohti sisäistä tasapainoa eli homeostaasia. Osteopaattinen hoito voi tukea kehon kykyä ylläpitää terveyttä.