Johdanto
Kiinnostus konservatiiviseen, lääkkeettömään hengityssairauksien hoitoon on lisääntynyt. Osteopatialla on pitkään tuettu rintakehän biomekaniikkaa kuten: rintakehän liikkuvuutta, pallean toimintaa ja verenkiertoa osana tavanomaista hoitoa¹. Vuoden 1918 influenssapandemian aikana kerätyt ja julkaistut havainnot kuvaavat osteopaattien osallistumista hengityshoidon tukemiseen, vaikka nämä havainnot ovat lähinnä kuvailevia eivätkä siten voi todistaa systemaattista vaikuttavuutta².
Suomessa (2023) noin joka viidennellä aikuisella oli diagnosoitu keuhkosairaus tai raportoi ajoittaista hengenahdistusta Hengitysliiton³ mukaan. Tämä korostaa ei-invasiivisen, tuki- ja liikuntaelimistön liikkuvuuteen keskittyvän hoidon arvoa osana monialaista hengityssairauksien hoitoa.
Mikä on COPD?
Krooninen keuhkoahtaumatauti (COPD) on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon sisältyy usein emfyseema ja krooninen keuhkoputkentulehdus. COPD vaikuttaa pääasiassa keuhkoihin, mutta sillä on myös muita vaikutuksia tuki- ja liikuntaelimistöön sekä myös mielenterveyteen. COPD:lle on ominaista hengenahdistus, krooninen yskä, hengityksen vinkuminen ja ajoittaiset pahenemisvaiheet. Se kehittyy keuhkoputkien tulehduksen seurauksena; suurimmat riskitekijät ovat tupakointi, altistuminen muille savuille, ilmansaasteet, työperäinen altistus kuten maatalouden hienojakoinen pöly ja joissain harvinaisissa tapauksissa alfa-1-antitrypsiinin puute. Väestön ikääntyessä krooniset hengityselinsairaudet lisääntyvät, ja COPD on yksi johtavista kuolinsyistä. Sairauden yhtenä diagnostisena mittarina voidaan käyttää spirometriatutkimusta. Vaikka sairautta ei voida parantaa, oireita voidaan hallita tupakoinnin lopettamisella, ilmansaasteiden altistuksen vähentämisellä, rokotuksilla, inhalaattorien (avaava sekä hoitava) avulla, keuhkokuntoutuksella ja tarvittaessa lisähapella⁴.
Tuore järjestelmällinen katsaus, joka yhdisti 162 väestöpohjaista tutkimusta 65 maasta, arvioi, että COPD:n esiintyvyys oli GOLD-kriteerien mukaan noin 10,3 % aikuisista (30–79 v) – noin 392 miljoonaa ihmistä – ja LLN-määritelmän mukaan 7,6 % – noin 292 miljoonaa⁵. Suurin osa COPD:tä sairastavista elää matalan ja keskitulotason maissa, vaikka esiintyvyys on hieman korkeampi korkean tulotason maissa, mikä johtunee väestön ikärakenteesta. Arvioiden mukaan COPD:tä sairastavien määrä nousee maailmanlaajuisesti 600 miljoonaan ja Euroopassa 36,5 miljoonasta lähes 50 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä⁶,⁷. Suomessa COPD:n vuosikustannusten arvioidaan olevan noin 100 miljoonaa euroa ja niiden odotetaan kasvavan 60 % vuoteen 2030 mennessä⁸. COPD on myös yksi johtavista sairauksista menetettyjen toimintakykyisten elinvuosien (DALY) osalta ja aiheutti noin 74,4 miljoonaa DALY:a vuonna 2019⁹,¹⁰.
Oma tieni aiheeseen
Päädyin tutkimaan hengitysterveyttä sattumalta suomentaessa artikkelia koulutehtävää varten. Kyseessä oli tapaustutkimus idiopaattisesta keuhkofibroosista, jossa potilaan tila koheni osteopaattisen manipulaatiohoidon (OMT) jälkeen. Tämä herätti kiinnostusta ja johdatti minut tutkimaan tarkemmin hengityksen toimintaa fysiologian ja anatomian kautta¹¹. Vuosina 2023–2025 keskityin opinnäytetyössäni osteopatian mahdollisuuksiin COPD:n hoidossa, korostaen terveyteen liittyvää elämänlaatua (HRQoL). HRQoL kuvaa, miten sairaus vaikuttaa päivittäiseen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn¹². Etsiessäni tietoa osteopatian hyödyntämisestä hengitysvaikeuksien hoidossa hämmästyin, ettei Suomessa ollut yhtään osteopaattista klinikkaa, joka keskittyisi hengitysoireisiin – vaikka muita eri kohderyhmille suunnattuja klinikoita (esim. naisten, lasten, urheilijoiden) oli olemassa.
Mitä kirjallisuuskatsaukseni paljasti (ja miksi hengityksen mekaniikka on tärkeää)
Integroivassa kirjallisuuskatsauksessani (opinnäytetyö, Metropolian ammattikorkeakoulu, 2024) löysin viitteitä lyhytaikaisista hyödyllisistä vaikutuksista, kun osteopaattista hoitoa käytettiin tavanomaisen hoidon lisänä. Tutkimuksien potilaat raportoivat sekä vähentynyttä hengenahdistusta että parempaa terveydentilaa validoiduilla, tautikohtaisilla kyselyillä. Joissakin tutkimuksissa havaittiin parantunutta 6 minuutin kävelymatkaa ja suurempaa rintakehän laajenemista. Useat potilaat kuvasivat välitöntä helpotuksen tunnetta hengittämisessä lihasenergiatekniikoiden (MET) jälkeen. Yleisesti spirometriassa nähdyt tulokset vaihtelivat, ja hoitoon liittyvät haittavaikutukset olivat pääasiassa lieviä (esimerkiksi ohimenevä lihaskipu).
Huomionarvoista on, että lievässä COPD:ssä pitkäaikaista lisähyötyä liikuntakyvyssä ja elämänlaadussa ei havaittu. Kokonaisuutena nämä löydökset tukevat osteopatian mahdollista käyttöä tavanomaisen keuhkosairauden hoidon tukena, vaikka laajempia ja paremmin kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan lisää¹².
Hengittäminen sijaitsee liikkeen, ryhdin, unen ja mielenterveyden risteyksessä. Kun hengityksen mekaniikka on rajoittunut, potilaat voivat kokea negatiivisia vaikutuksia laaja-alaisesti. Tässä osteopatian kokonaisvaltainen lähestymistapa voi tarjota lisäarvoa: parantamalla rintakehän liikkuvuutta, tukemalla pallean toimintaa ja vähentämällä hengenahdistuksen tunnetta. Osteopatia täydentävänä hoitomuotona voi näin ollen keventää oirekuormaa kroonisessa hengityssairaudessa. Uusissa tutkimuksissa on havaittu mahdollisia hyötyjä hyvän olon ja päivittäisen toimintakyvyn osalta, kun osteopatiaa käytetään muiden hoitojen rinnalla – mutta laadukasta tutkimusnäyttöä on toistaiseksi rajallisesti¹².
Oppiminen, yhteistyö ja päätössanat
Muutama kuukausi valmistumiseni jälkeen osallistuin Pohjoismaiden osteopatiakongressiin Islannissa ja tapasin tohtori Roger Engelin, jonka tutkimukset vaikuttivat merkittävästi opinnäytetyöhöni. Kävimme useita arvokkaita keskusteluja hengittämisestä ja COPD:stä. Kongressi tarjosi myös harvinaisen mahdollisuuden verkostoitua muiden pohjoismaisten osteopaattien kanssa ja jakaa näkemyksiä osteopatian eri osa-alueilta.
Osteopaattisen tutkimuksen edetessä sen huolellinen integrointi vakiintuneeseen hengityshoitoon voi auttaa parantamaan päivittäistä toimintakykyä ja hyvinvointia niillä, jotka elävät erilaisten hengitysvaikeuksien kanssa. Lopuksi – sattumalta alkanut käännöstyö johti projektiin, joka lopulta muutti täysin kiinnostuksen kohteeni sekä kliinisen suuntautumiseni osteopaattina. Kannattaa tarttua odottamattomiin mahdollisuuksiin – ei koskaan tiedä, minne ne voivat johtaa!
Artikkelin kirjoittaja:
Johan Suhonen
Osteopaatti AMK, Metropolia Ammattikorkakoulu (2025)
Sport Advisor / Personal Trainer – Kuortane Olympic Training Center (2018)
Sidonnaisuudet: Tämän artikkelin kirjoittaja on myös artikkelissa viitatun opinnäytetyön tekijä.
Lähteet:
1. Short-term effect of osteopathic manual techniques (OMT) on respiratory function in healthy individuals – Stępnik J, Kędra A, Czaprowski D (2020) Short-term effect of osteopathic manual techniques (OMT) on respiratory function in healthy individuals. PLOS ONE 15(6): e0235308. https://doi.org/10.1371/journal. pone.0235308
2. Baroni F, Mancini D, Tuscano SC, Scarlata S, Lunghi C, Cerritelli F, Haxton J. Osteopathic manipulative treatment and the Spanish flu: a historical literature review. J Osteopath Med. (2021) Feb 1;121(2):181–190. doi: 10.1515/jom-2020-0112. PMID: 33567081.
3. Hengitysliitto (2023). Hengitä ja hengästy – opas hengityssairaille turvallisesta liikunnasta. https://www.hengitysliitto.fi/wp-content/uploads/2024/01/Hengita-JaHengasty_2023_3paivitettypainos_saavutettava.pdf
4. World Health Organization (2024). Chronic obstructive pulmonary disease (COPD). https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/chronic-obstructive-pul-
monary-disease-(copd)
5. Adeloye, Davies et al. (2022) Global, regional, and national prevalence of, and risk factors for, chronic obstructive pulmonary disease (COPD) in 2019: a systematic review and modelling analysis. The Lancet Respiratory Medicine, Volume 10, Issue 5, 447 – 458.
6. Boers E, Barrett M, Su JG, Benjafield AV, Sinha S, Kaye L, Zar HJ, Vuong V, Tellez D, Gondalia R, Rice MB, Nunez CM, Wedzicha JA, Malhotra A. Global Burden of Chronic Obstructive Pulmonary Disease Through 2050. JAMA Netw Open. 2023 Dec 1;6(12): e2346598. doi: 10.1001/jamanetworkopen.2023.46598. PMID: 38060225; PMCID: PMC10704283.
7. Adam Benjafield, Daniela Tellez , Meredith Barrett. An estimate of the European prevalence of COPD in 2050. European Respiratory Journal (2021) 58(suppl 65): OA2866; DOI: https://doi.org/10.1183/13993003.congress-2021.OA2866
8. Herse, F., Kiljander, T. & Lehtimäki, L. Annual costs of chronic obstructive pulmonary disease in Finland during 1996–2006 and a prediction model for 2007–2030. npj Prim Care Resp Med 25, 15015 (2015). https://doi.org/10.1038/npjpcrm.2015.15
9. Safiri, S., Carson-Chahhoud, K., Noori, M., Nejadghaderi, S. A., Sullman, M. J. M., Ahmadian Heris, J., Ansarin, K., Mansournia, M. A., Collins, G. S., Kolahi, A. A., & Kaufman, J. S. (2022). Burden of chronic obstructive pulmonary disease and its attributable risk factors in 204 countries and territories, 1990-2019: results from the Global Burden of Disease Study 2019. BMJ (Clinical research ed.), 378, e069679. https://doi.org/10.1136/bmj-2021-069679
10. World Health Organization. Global Health Estimates: Life expectancy and leading causes of death and disability in 2021. https://www.who.int/data/gho/data/themes/mortality-and-globalhealth-estimates
11. Suhonen, J. 2024. Osteopatian mahdollisuudet COPD:n hoidossa: integroiva kirjallisuuskatsaus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837065
12. Goyal M, Goyal K, Narkeesh K, Samuel AJ, Arumugam N, Chatterjee S, Sharma S. Efficacy of Osteopathic Manipulative Treatment Approach in the Patient with Pulmonary Fibrosis in Critical Care Outpatient Department. Indian J Crit Care Med. (2017) Jul;21(7):469-472. doi: 10.4103/0972-5229.210648. PMID: 28808371; PMCID: PMC5538099.